Menetelmä perustuu työturvallisuutta koskeviin hyviin käytäntöihin ja standardeihin, ottaen huomioon myös työturvallisuuslain vaatimukset. Menetelmä tuo esille sellaiset johtamisen ydinalueet, joita kehittämällä yrityksen toiminnan laatua ja turvallisuutta voidaan määrätietoisesti ja jatkuvasti parantaa. Kantavana ajatuksena on tilaajana toimivan yrityksen johdon tahtotilan edellyttäminen, osoittaminen ja vyöryttäminen tuotantoketjun läpi.
Raksakymppiä voi käyttää myös auditointityökaluna vertailemalla päätoteuttajan havaintoja, kokemuksia ja käytettävissä olevia tietoja urakoitsijan tekemään itsearviontiin. Arvioidessaan rakennusliikkeen menettelytapoja ja edellytyksiä työturvallisuuden osalta, yrityksen johto joutuu miettimään muun muassa, miten varmistetaan kunkin henkilön pätevyys tehtäväänsä, millaista työturvallisuuteen liittyvää koulutusta henkilöstölle järjestetään, miten koulutuksen tarve ja osaaminen arvioidaan sekä millä tavoin nämä asiat voidaan tarvittaessa osoittaa asiakkaille tai kolmannelle osapuolelle.
Raksakympin osa-alueet ovat
1. Johtaminen
2. Organisointi
3. Tuotannon suunnittelu
4. Riskien hallinta
5. Sidosryhmät
6. Tuotannon varmistaminen
7. Koulutus
8. Osallistuminen ja tiedonkulku
9. Seuranta
10. Jatkuva parantaminen
Raksakympissä yrityksen käytäntöjä ja menettelytapoja verrataan menetelmän esittämiä hyväksytyn toiminnan periaatteita, vaatimuksia ja kriteerejä vasten. Menetelmällä voidaan selvittää, missä määrin nykyinen toiminta vastaa tavoiteltua tasoa. Se auttaa yritystä suuntaamaan resurssejaan niille toiminnan osa-alueille, jotka vaativat kehittämistä.
Raksakymppi menetelmällä yksittäinen rakennusliike arvioi
ja kehittää toimintaansa ja parantaen siten osaamistaan ja
kilpailukykyään työmarkkinoilla. Menetelmä tukee
suunnitelmallista, ennakoivaa ja tavoitteellista toimintaa turvallisuusosaamisen
ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Vahinkoja ja häiriöitä vähentämällä se
tuo yritykselle säästöjä ja vaikuttaa myönteisesti
yrityskuvaan.
Puolueettomana menetelmänä Raksakymppi soveltuu yhtä hyvin
yrityksen omaan käyttöön (itsearviointi) kuin toisen
tai kolmannen osapuolen, esimerkiksi asiakkaan, vakuutusyhtiön
tai viranomaisen tekemään arviointiin (auditointi). Toimintaa
voidaan vertailla rakennusalan vastaavankokoisten yritysten
toimintaan. Raksakympin avulla urakoitsija pystyy osoittamaan esimerkiksi
päätoteuttajalle,
että toiminnan laatu ja työturvallisuus täyttävät
asetetut kriteerit.

